OLEMISEN KAIPAUS, ELÄMMEKÖ UNESSA?

Jan-Mikael Maros
henkisyys

Kautta aikojen ihminen on ollut arvoitus itselleen ja siitä johtuen hän kaipaakin, janoaa  olemista, syvempää pysyvyyttä, joka antaisi rauhan ja tasapainon ihmisen sisällä. Kun ihminen on rehellinen itselleen niin hän huomaa kaiken olevan vain pinnallista, rajallista ja väliaikaista eikä se anna ihmiselle syvempää tyydytystä, koska sisällään kokee että on olemassa myös toinen maailma, luomisvoiman virta, johon hänen tulisi osallistua. Hän vaan ei tiedä miten siihen voisi osallistua. Ihmisellä nykytilassaan ei ole itsellään sellaisia työvälineitä millä voisi vastata kysymykseen;  KUKA MINÄ OLEN?  Ihminen on liian hajanainen vastaamaan siihen, koska ei ole tietoa eikä  ihminen nykytilassaan voi  vastata siihen, siksi ettei ole omaa tietoa todellisesta itsestään.

Tilanne voi kuitenkin muuttua jos ihminen uskaltaa kysyä itseltään rohkeasti KUKA MINÄ OIKEASTI OLEN?  ELÄNKÖ MINÄ VAI ELETÄÄNKÖ MINUA?  Silloin elävä kysymys alkaa ohjata hänen elämäänsä ja johdattaa toisenlaiseen suuntaan kuin aikaisemmin. Elävä ja voimakas kysyminen edesauttaa ja laittaa liikkeelle ihmisen ja silloin kysymys KUKA MINÄ OLEN alkaa elämään ja vaikuttamaan hänen elämässään.